tiistai 31. heinäkuuta 2012

Odottavan aika on pitkä...

Joo.. jo mennyt viisi päivää yli lasketun ajan, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. Höh... Pari väärää hälytystä on kyl ollut, mutta aina olo on jotenkin kummasti parantunut kun olen päässyt sairaalaan asti :) Nyt sitten sain jotain voimakkaampaa kipulääkettä et pystyy olla kotona hieman pidempään, jos taas tulen samalla tavalla kipeäksi. Ollaan silti nautittu näistä kesäisistä odotuspäivistä ja olen saanut täällä kämpillä näitä viimeisiä siivouksia tehtyä ja tulevan vauvan vaatteet järjestettyä kaappiin, sekä sänky ja kehto ovat valmiina... jne. Mitäs muuta? vähän kaikkea pientä...

Meillä kävi täs yks päivä mun jyväskyläläinen opiskelukaveri Outi. Hänen kanssaan tuli juteltua lapselle viittomisesta kirjan kanssa. On muuten ollut yllättävän vaikeaa viittoa vauvalle/lapselle kun se vaatii myös katsekontaktin... Nuutti kyllä yleisellä tasolla katsoo tosi hyvin silmiin kun viiton jotain sille. Jos meillä on kirja mukana, niin Nuutti katsoo sitä kirjaa niin tarkkaan ja suurella mielenkiinnolla, ettei sillai katso mua välillä että voisin sanoa jotain. Nuutti haluaa myös itse kääntää sivua heti kun saa tarpeekseen jostakin kuvasta... Etten oikein ehdikään siihen väliin kiinnittämään Nuutin huomiota itseeni. Olen ratkaissut tämän asian niin, että esimerkiksi eräästä maatila -kirjasta kysyn aina kirjan ollessa välillä kiinni että "MISSÄ HEPPA?" jne.. ja sitten "etsitään" ja näytän sen kuvan. Nuutti ilahtuu kun "löytää" ja saa katsoa rauhassa sitä ja käännellä sivuja itse. Ja taas otan välillä kirjan pois ja viiton et "MISSÄ POSSU?". Tätä onnistuu jatkaa jonkin aikaa, mutta ei tällä tavalla oikein kerrota mitään satua...

Nuutin on opittava vielä se taito, että osaa siirtää nopeasti katsettaan kirjasta muhun ja takas kirjaan. On ehkä vielä vähän pieni tähän? En tiedä.. Kun muistaakseni luin jostain lapsen oppivan kääntämään katsettaan olkapäähän taputtajaan päin vasta jotain yli vuoden ikäisenä.. Katsotaan miten nämä meidän yhdessä lukemiset tästä edistyy...

Outi antoikin vinkiksi peilin käytön.. Voin käyttää peiliä niin että Nuutti istuu edessäni ja kirja on meidän molempien edessä ja peili on siinä seinällä suoraan meitä vastapäätä.. Näin nuutti näkee mut peilin kautta katsomalla kanssani samaan suuntaan suoraan eteenpäin ja siinä tulee myös läheisyyttä ja sylissä oloa. Kirja on siinä Nuutin edessä lattialla..

Pahus kun en ostanut sellaista turvallista lasten peiliä pari viikkoa sitten torilta kun oli iltatori. Meinasin, mutta... jätin väliin kun ajattelin etten jaksa kantaa kotiin ja että on vähän turha. Se kun olisi ollut niin hyvä tähän tarkoitukseen! Myös ollaan viitottu niin että nuutti katsoo kirjaa ja samalla viiton mun kädet Nuutin näkökentässä esim. "KUKKA", tällöin Nuutti ei katso mua silmiin.. vaan kirjaan ja samalla toivon Nuutin näkevän mun kädet siinä kukka -kuvan vierellä. Tämä ei oikein ole Outin mielestä toimiva keino. Ei se kylläkään nyt ole erikoisemmin toiminut, myönnetään :D

Toki sitä on lapsiryhmille tullut viitottua satua tms. erilaisilla leireillä, mutta lapset ovat olleet jo isompia. Ja kun viittoo ryhmälle, niin se on vähän eri asia viittoa jollekin joka istuu mun sylissä ja on ihan lähellä eikä vielä osaa katsoa kirjaa ja mua vuorotellen... Nuutin kanssa olen oppinut paljon kaikkea uutta. Asiat eivät ole olleet ihan niin yksinkertaisia mitä olen ajatellut niiden olevan. Koen tämän kirjojen lukemisen lapselle tosi tärkeäksi, sillä rakastan itse lukemista.

Noh... tähän tulee kuvia yhdestä näistä odotuspäivien retkistä... Jerellä on ollut onneksi töistä vähän vapaata, niin ollaan tehty tosi paljon kaikkea kivaa! Tämä retki suuntautui tällä kertaa Laajalahteen.


Laajalahteen menossa...
Matkalla lötyi kaikkea kivaa tutkittavaa!
..paitsi nämä nenääkutittavat pitkät heinät...
Pienen kulkijan matka oli pitkä...
Kunnes vihdoin ja viimein päästiin rantaan!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Tuplaodotus.. :)





Elämä osaa yllättää ja tuoda mitä erilaisimpia asioita eteen. Juuri nyt odotan kahta ihanaa asiaa; Nuutin tulevaa pikkuveljeä ja sitten pientä suomenheppavarsaa...

Jatsina on ultrattu siemennyksen jälkeen pari kertaa ja tässä on kuvat niistä kerroista. Viime kerralla kun ultrattiin, niin näkyi kun pienenieni varsansydän läpätti. (Jos tuota pientä alkua nyt vielä voi varsaksi kutsua...) En kommentoi noita kuvia tämän enempää kun en ole asiantuntija. Aikaisempaan tekstiin kun on tullut vähän asiavirheitä...öhöm.. :) Jatsina on siis siemennetty siirtospermalla, eikä pakasteella kuten olen kirjoittanut. Joku on saattanut ehkä ihmetellä...Kuvista näkyy kuitenkin, että alempi on selkeämpi...

4.7.2012
14.7.2012








lauantai 14. heinäkuuta 2012

Kesän tähtihetkiä...

Tämä kesä on ollut aivan ihana! Kuvat kertokoon puolestaan...
Ensimmäiset mansikat mummulassa..
Erilaiset uudet leikit :D
Tapahtumiin osallistuminen (vanhankaupungin ilta)
Kukkia torilta...
Vaunukävelyt.. Tässä pidetään mummua pikkusormesta kii...
Sadepäivän huvit...
Halihalit...
..ja kasvavan mahan ihmettelyä!
Välillä toki uhmataan sadetta ja mennään puistoon...
Mikä onkaan parempaa kuin päästä serkkutyttöjen kanssa EVÄSRETKELLE!!!
Iltaisin usein luetaan...
..ja taas halitaan...
Sekä käydään torilla syömässä lisää mansikoita...
Olen jo valmiina lähtemään rannalle...!
Retki Toivosen eläinpuistoon..
Possut olivat ylivoimaisesti hauskimmat eläimet...
Isin kanssa shakkia...